Yhdistys
Yhdistyksen alkuvaiheita 1961
Alustavaa toimintaa Keski-Pohjanmaalle alettiin puuhata palveluskoiratoimintaa vuonna 1961, jolloin kutsuttiin kiinnostuneita henkilöitä kokoukseen Kokkolan kauppaseuralle perustamaan palveluskoirayhdistystä. Kokouksessa olivat läsnä Jussi Isotalo, Arto Virrankoski ja Jussi Pökkä. Yhdistyksen nimeksi tuli Keskipohjanmaan palveluskoirakilta ja sen tarkoituksena oli tehdä palveluskoiratoimintaa tunnetuksi. Vuonna 1963 toimintaan otettiin mukaan myös seurakoirat. Koirien koulutus alkoi samana vuonna. Koulutusta järjestettiin kolme kertaa viikossa Lohtajan Vattajalla ja kouluttajana toimi Arvo Salonen.
1963 perustava kokous
Keskipohjanmaan Palvelus- ja Seurakoira Kiltan perustava kokous pidettiin 13.6.1963 Hotelli Grandissa. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Jussi Isotalo, Veikko Hassinen ja Frans W. Tammenkukka. Heidän lisäkseen perustavassa kokouksessa olivat läsnä Arvo Salonen, Kerttu Meriläinen, Alli Jylhä, Eevi Tuokko, Reino Anttonen, Martti Hirvi, Kalervo Herlevi, Paavo Nikka, Eila Jääskeläinen ja Risto Jääskeläinen. Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi tuli Veikko Hassinen, varapuheenjohtajaksi Frans W. Tammenkukka, sihteeriksi Jussi Isotalo ja rahastonhoitajaksi Martti Hirvi. Muut varsinaiset jäsenet olivat Eevi Tuokko, Eila Jääskeläinen ja Kerttu Meriläinen ja varajäsenet Alli Jylhä, Arvo Salonen ja Reino Anttonen.
Vuoden 1964 vuosikokouksessa oli läsnä 22 yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Jussi Isotalo. Koulutuksia järjestettiin silloin Kälviän Karhulahdessa ja Kokkolan raviradalla. Kouluttajana toimi edelleen Arvo Salonen. Yhdistys liittyi jäseneksi Suomen Palveluskoiraliittoon.
1965 yhdistys rekisteröidään
Vuonna 1965 yhdistys rekisteröitiin. Puheenjohtajana jatkoi edelleen Jussi Isotalo. Kilta liittyi jäseneksi Keski-Pohjanmaan kennelpiiriin. Yhdistys järjesti silloin myös ensimmäisen kerran pk-kokeet. Koulutusta järjestettiin edelleen Karhulahdessa ja kouluttajana toimi Arvo Salonen.
1966 koulutuskenttä Kokkolasta
Oma koulutuspaikka Kokkolasta saatiin vuonna 1966. Kouluttajina toimivat silloin Arvo Salonen, Eila Jääskeläinen ja Ilkka Rissanen. Yhdistys järjesti kolme pk-koetta. Puheenjohtajaksi valittiin Arvo Salonen. Hän sai myös ensimmäisenä killassa tuomaripätevyyden tottelevaisuus-, jälki- ja viestilajeissa. Jäsenmäärä oli vähitellen kasvanut ja vuonna 1966 jäseniä oli 44.
1967 jäseneksi Suomen Kennelliittoon
Vuonna 1967 puheenjohtajaksi vaihtui Frans W. Tammenkukka. Kilta liittyi jäseneksi Suomen Kennelliittoon. Pk-kokeita pidettiin kahdet ja niihin osallistui yhteensä 29 koiraa. Kouluttajina toimivat Eila Jääskeläinen ja Ilkka Rissanen. Kilta oli ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä koiranäyttelyä. Näyttely järjestettiin yhteistyössä Kokkolan metsästysseuran kanssa ja siihen osallistui 176 koiraa. Eila Jääskeläinen sai tuomaripätevyyden tottelevaisuus-, jälki- ja viestilajeissa. Vuonna 1967 Kokkolaan perustettiin myös uusi palveluskoirayhdistys, johon siirtyi osa jäsenistä.
1968 vaikeista ajoista kukoistukseen
Vaikka edellisenä vuonna oli näyttänyt siltä, että koko yhdistyksen toiminta loppuisi uuden yhdistyksen perustamisen myötä, kilta selvisi vaikeista ajoista ja vuonna 1968 jäsenmäärä oli 74. Kouluttajiakin saatiin lisää, sillä kouluttajina toimivat Eila Jääskeläinen, Ilkka Rissanen, Kaija Uusikartano, Toivo Uusikartano ja Pentti Ketola. Frans W. Tammenkukka jatkoi puheenjohtajana. Pk-kokeita järjestettiin kolme kappaleita ja niihin osallistui 44 koiraa. Kilta järjesti ensimmäisen oman koiranäyttelynsä, jossa olivat mukana palveluskoirat, terrierit, vinttikoirat, seura-koirat ja kääpiökoirat. Yhdistys järjesti ensimmäisen kerran lapsi ja koira -kilpailun. Lasten koiravaljakkoajeluihin osallistui yhteensä 383 lasta.
1969 ensimmäiset tottelevaisuuskokeet
Vuonna 1969 puheenjohtajana jatkoi Jussi Isotalo. Eila Jääskeläinen valittiin Keski-Pohjanmaan kennelpiirin johtokuntaan, ja hän oli myös varajäsenenä Suomen Kennelliiton valtuustossa. Kilta järjesti ensimmäisen seurakoirien tottelevaisuuskilpailun, johon osallistui seitsemän koiraa. Järjestettiin myös pk-kokeita ja kaikkien rotujen näyttely.
1970 koulutusta kolmesti viikossa
Vuonna 1970 jäseniä oli jo 87. Puheenjohtajaksi vaihtui Rolf Majabacka. Koulutusta järjestettiin kolme kertaa viikossa ja kouluttajina toimivat Kaija Uusikartano, Eila Jääskeläinen, Karl-Gustav Brandt, Pentti Ketola, Toivo Uusikartano ja Stig Vehkaoja. Pk-kokeita järjestettiin kaksi ja niihin osallistui 47 koiraa.
1971 talviharjoittelua sisätiloissa
Talviharjoitteluun löytyi ensimmäisen paikka vuonna 1971, jolloin päästiin harjoittelemaan Kokkolan urheilutalon maapohjahalliin. Pk-kokeita järjestettiin neljä kappaletta ja niihin osallistui 75 koiraa. Kokkolan Metsästysseuran kanssa järjestettyyn kaikkien rotujen näyttelyyn osallistui 317 koiraa. Puheenjohtajaksi valittiin Matti Suhonen.
1972 ensimmäinen kansainvälinen koiranäyttely
Ensimmäinen kansainvälinen näyttely järjestettiin vuonna 1972 yhdessä Kokkolan Metsästysseuran kanssa. Koiria oli mukana 467. Pk-kokeita järjestettiin kolme ja niihin osallistui 55 koiraa. Puheenjohtajana jatkoi Matti Suhonen. Koulutusta saatiin edelleen pitää myös talvella urheilutalon maapohjahallissa. Kouluttajina toimivat Kaija Uusikartano, Erik Kujansivu, Karl-Gustav Brandt, Sonja Kero, Jaakko Järvi ja Toivo Uusikartano. Eila Jääskeläinen edusti Keski-Pohjanmaan kennelpiiriä Suomen Kennelliiton valtuustossa.
(Tämä katsaus ensimmäisen 10 vuoden toiminnasta perustuu Eila Jääskeläisen kokoamaan historiikkiin). Valitettavasti osa yhdistyksen arkistoista on kadonnut, joten tiedot 1970 -luvun toiminnasta ovat niukkoja.
Jäsenmäärä kasvoi 1970 -luvulla: vuonna 1975 jäseniä oli jo 122. Kyseisenä vuonna järjestettiin myös ensimmäiset mejä-kokeet ja kilta sai käyttöönsä Vesilaitoksen kentän.
Hallituksen puheenjohtajina toimivat
Veikko Similä 1973-1976
Veikko Oksa 1976-1983
Veijo Kinnunen 1984-1985
Erkki Parviainen 1986
Kirsti Lempiälä 1987-1992.
Killan pitkäaikaisin sihteeri oli Kaija Uusikartano vuosina 1972-1982.
Kokkolaan perustettiin 1980-luvun alussa erillinen palveluskoirayhdistys, ja palveluskoiratoiminta loppuikin sitten kiltassa vuonna 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen yhdistys muutti nimensä Keski-Pohjanmaan Koirakillaksi.
Uusia lajeja on tullut toimintaan mukaan: noutajien taipumuskokeet, agility, vepe, mäyräkoirien ajokoe ja viimeisimpänä koirahiihto.
Merkkipaaluja Kiltan historiassa
Keskipohjanmaan Palvelus- ja Seurakoira Kilta perustetaan 13.6.1963
Yhdistys rekisteröidään 1965
Yhdistys liittyy jäseneksi Keski-Pohjanmaan kennelpiiriin 1965
Ensimmäinen pk-koe 1965
Oma koulutuspaikka Kokkolassa 1966
Yhdistys liittyy jäseneksi Suomen kennelliittoon 1967
Koiranäyttely yhdessä Kokkolan metsästysseuran kanssa 1967
Ensimmäinen kehäsihteerikurssi 1967
Ensimmäiset palkinnot aktiivisille jäsenille 1968
Ensimmäinen oma koiranäyttely 1968
Ensimmäinen tottelevaisuuskoe 1969
Palveluskoirien vetokilpailut 1969
Talviharjoittelua ensimmäisen kerran 1971
Kansainvälinen koiranäyttely 1972
Koulutusohjaajakurssi 1974
Mejä-koe 1975
Palvelus- ja Seurakoira -lehti 1984
Yhdistys liittyy jäseneksi Suomen Noutajakoirajärjestöön 1984
Noutajien taipumuskoe 1985
Lehden nimi muuttuu Kiltalaiseksi 1989
Yhdistyksen nimi muuttuu Keski-Pohjanmaan Koirakiltaksi 1990
Agility koulutus alkaa virallisesti 1990
Ensimmäiset agilitykilpailut 1992
Vepe-harrastus aloitetaan 1992
Mejä-koe 2000
Agility joukkue SM-kisat Kokkolassa 2001
Koirahiihtoa 2002
Oman hallin rakentuminen 2010
Keinonurmi halliin 2017
Kiltan Treenis ja Kiltan Tupa rakentui 2022-2023
Ulkokentän perusparannus 2022
Kunniajäsenet
Tuula Oksa, Eila Jääskeläinen, Jussi Isotalo, Kirsti Lempiälä, Veijo Kinnunen ja Jaakko Urpinen. Vuonna 2013 K-PKK ry:n 50-vuotisjuhlassa uusiksi kunniajäseniksi nimitettiin Anna-Lena Honga, Juha Junkala, Juhani ja Tuula Poikkijoki, Katarina Virkkala ja Vesa Sivonen. Kiltan täyttäessä 60 vuotta, vuonna 2023 nimettiin kunniajäseniksi Pia Prest, Anders Kronqvist, Sanna Harjunpää ja Kirsti Salin.